Aukioloajat:

Nähdään ensi kesänä!

Puuhapuisto Veijari

#temmellystakuu

Kalojen keidas

Kalojen keidas

Kalojen keitaalla pääset kurkistamaan vedenpinnan alle ja näet, mitä kaloja suomalaisissa järvissä uiskentelee. Kalojen keitaalta löydät kuusi isoa seinäallasta sekä erilaisia pienempiä altaita ja akvaarioita, joissa uiskentelee makean veden kaloja sekä trooppisempia akvaariokaloja.

Kalojen keitaalla on kiehtovaa seurata vedenalaista elämää, ja samalla voit oppia kaikkea mielenkiintoista ja uutta Suomen perinteisistä järvikaloista. Koululaiset voivat esimerkiksi nähdä käytännössä, kuinka hauki ja lohi eroavat toisistaan tai kuinka kaloja ruokitaan.

Kalojen keitaan järvialtaat

Peukalopuron puronieriät
Peukalonpuron altaassa pääset seuraamaan puronieriöitä, jotka elävät myös puiston Peukalopurossa. Puronieriä on vieraslaji, joka on kotiutunut Peukalopuroon 1950-luvun tietämillä, ja jäänyt asustamaan tähän kirkkaana soljuvaan puroon.

Pikkukalojen allas
Pikkukalojen altaaseen ovat muuttaneet puiston kolme Koikarppia. Nämä värikkäät karpit eivät kuulu suomalaiseen kalastoon vaan laji on lähtöisin Kiinasta. Lisäksi pikkukalojen altaassa asustaa samoja uiskentelijoita kuin muissakin altaissa, mutta vain pienemmässä koossa. Näin pikkukalat ovat turvassa isommilta lajitovereiltaan. 

Petokalojen allas
Petokalojen allas on suurin kuudesta järvialtaasta. Täällä ovat näytillä Suomen järvien petokalat – kuha, ahven, hauki ja made. 

Kappelilammen kirjolohet
Kappelilammen altaassa uiskentelevat kirjolohet, aivan kuten itse Kappelilammessakin aiempina vuosina. Nyt kalastustoimintaa ei kuitenkaan enää ole palveluissamme.

Koskialtaan taimenet
Koskialtaassa viihtyvät taimenet. Altaan pohjalla on isoja kivenmurikoita, ja allas muistuttaakin kuin koskea tai jokea.

Mökkirannan lahnat
Mökkialtaalla viihtyvät lahnat ja myös muita särkikaloja. Itse allas on kuin mökkiranta laiturinpäineen kaikkineen.

Tiesitkö, että hauen väritys riippuu veden väristä?

Haukien värivariaatioita on kuusi erilaista. Hauen raidoitus ja koko väri muuttuvat sen mukaan, uiko hauki esimerkiksi tummassa vai kirkkaassa vedessä